Seksuaalisuuden tabut - vieläkö niitä on?

Keskustelin tuossa muutama päivä sitten sähköpostitse erään mukavan ihmisen kanssa pikkarifetissistä sekä fetisseistä ylipäätään ja niihin liittyvistä tabuista. On hienoa huomata, kuinka paljon eteenpäin olemme tulleet, mutta toisaalta taas samaan aikaan tuntuu, ettemme vielä ole saavuttaneet tarvittua yhteiskunnallista hyväksyntää, joka aiheuttaa varmasti monelle ihmiselle ahdistusta ja niin kutsuttua "kaappiutumista". Seksuaalisuus on varsin kattava termi, ja se on iso osa ihmistä; niin fyysisesti, biologisesti, sosiaalisesti kuin emotionaalisestikin. Ihmisen seksuaalisuus siis ilmentyy varsin monella tavalla, eri ihmisillä eri tavoin ja eri vahvuisesti. Mieltymykset seksuaalisuuden ja sen ilmentämisen suhteen vaihtelevat niin kuin mieltymykset ihmisillä ylipäätään vaihtelevat, oli kyse sitten mistä tahansa; elokuvista, kirjoista, politiikasta, harrastuksista, ruuasta... Seksi ja seksuaalisuuteen liittyvät asiat eivät ole tässä kohdin millään tapaa poikkeus. Eri ihmiset pitävät eri asioista, ja se on täysin okei. Niin kauan kun ketään ei satuteta, kenenkään oikeuksia eikä lakia rikota ja kaikki osapuolet toimivat yhteisymmärryksessä ja suostumuksessa, on kaikki hyvin - niin kuin lähes missä asiassa tahansa.

On hurjaa ajatella, kuinka ennen seksuaalisesti massasta poikkeavia ihmisiä on kohdeltu. Heitä on vainottu, karkotettu ja jopa tapettu. Tätä tosin ikävä kyllä tapahtuu jossain päin maailmaa vieläkin. Ihmiset ovat kuitenkin kautta aikojen osanneet mässäillä seksillä (miettikää vaikkapa roomalaisia!), käyttää mielikuvitustaan ja ylipäätään toteuttaa omaa seksuaalisuuttaan tavoilla jotka ovat kokeneet itselleen luontevimmiksi. Ilmiönä seksin ja seksuaalisuuden monimuotoisuus ei siis ole mikään uusi tai epäluonnollinen juttu. Nykyään meillä vain sattuu olemaan paremmat ja turvallisemmat keinot toteuttaa itseämme yhteisymmärryksessä muiden samanmielisten kanssa, mikä on äärimmäisen hyvä edistys.

Asiat ovat siis nykyään paremmin kuin ennen, tästä voimme varmasti olla yleisesti ottaen samaa mieltä. Mutta emme ole kuitenkaan vielä täydessä potentiaalistamme: parannettavaa löytyy. Emme ole seksuaalisuuden monimuotoisuudessa vielä saavuttaneet  normi-käsitteen tasoa. Eriarvoisuutta näkyy myös hyvin paljon; esimerkiksi piiskaus- ja sitomisleikit nähdään nykyään hyväksyttävämpinä, kun taas vaikkapa golden showerit tai sukkien haistelut mielletään "kyseenalaisemmaksi" touhuksi. Miksi toinen on toista hyväksyttävämpää? Eihän kaikesta tarvitse itse tykätä eikä kaikkea tarvitse missään nimessä itse kokeilla, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö joku toinen saisi itseään haluamallaan tavalla toteuttaa, jos toiminnassa ei ole muuten ole mitään väärää tai vahingollista. Niin kauan kun tällaisia turhia tabuja ja jopa väärinkäsityksiä seksiin ja seksuaalisuuteen löytyy, niin kauan löytyy myös ihmisiä jotka kokevat niistä asioista suurta häpeää. Seksuaalisuuteen liittyvä häpeä on usein varsin voimakasta, yksilöä vahingoittavaa ja jopa traumaattista. Pahimmillaan se voi johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, kun olennainen osa itsestään täytyy tukahduttaa.

Itse olen viime aikoina ollut kovin ilahtunut siitä, että monissa viime vuosina tehdyissä elokuvissa ja sarjoissa erilaiset fetissit ja kinkyilyt ovat olleet enemmän esillä. Aivan mahtavaa! Uskon, että asenteisiin ja niiden muuttumiseen juurikin medialla ja tv-tuotannolla on iso osansa tänä päivänä. Mitä enemmän näemme sosiaalisessa mediassa ja katsomissamme sarjoissa seksuaalisuuden monimuotoisuuden ilmentymistä ja normalisointia, sitä varmemmin asenteetkin muuttuvat hyväksytymmiksi. Ihmiset imevät huomaamattaan ympäristöstään vaikutteita hyvinkin paljon, joten siksi positiivinen tai edes neutraali, faktaperäinen näkyvyys näissä asioissa on todella tärkeää. Ja onhan seksi ja seksuaalisuus nyt varsin kiva asia, jolla voi keksiä vaikka mitä mielikuvituksellisempia asetelmia elokuviin, kirjoihin ja taiteeseen ylipäätään!

Annetaan jokainen toisillemme tilaa elää rauhassa ja parhaimmiksi näkevillämme tavoilla, jos ne eivät ole ketään satuttavia. Erilaisuutta mahtuu kyllä maailmaan eikä se tule koskaan sieltä loppumaan. Kannustetaan toisiamme hyviin tekoihin ja terveeseen itseilmaisuun! Eivätköhän ne viimeisetkin tabujen muruset näistä asioista sitten lopulta rikkoudu.

Blogi tauolla!

Blogissa on vietetty nyt hiljaiseloa jonkun aikaa. En ole ehtinyt kirjoittelemaan tänne uusia postauksia, enkä tiedä milloin seuraavaksi tätä taas päivittelen. Haluan kumminkin pitää blogin vielä pystyssä toistaiseksi, jospa se toisi jollekin iloa - tai jos jossain vaiheessa päädyn taas kirjoittelemaan uusista aiheista.

Pikkariasioissa minut tavoittaa edelleen sähköpostistani: lemonmilkplay@outlook.com

Antoisaa vuotta kaikille lukijoille!